Käyttäjälähtöisyys arkkitehtisuunnittelussa
Jokainen meistä on tekemisissä arkkitehtuurin kanssa päivittäin. Asumme kodeissa, liikumme kaupungissa, työskentelemme toimistoissa, ulkoilemme puistoissa. Rakennettu ympäristö luo raamit lähes kaikelle toiminnalle koko elämämme ajan, synnytyssalista kappeliin. Arkkitehdin työtä on suunnitella näitä ympäristöjä ja tiloja, mahdollistaa erilaisia toimintoja ja luoda kestäviä ja kauniita rakennuksia. Arkkitehtina olen erityisen kiinnostunut käyttäjälähtöisyydestä suunnitteluprosessissa. Käyttäjälähtöisyys voi eri rakennushankkeissa ja eri tilanteissa tarkoittaa eri asioita. Esimerkiksi asuntosuunnittelussa tilojen käyttäjiä ei yleensä vielä suunnitteluvaiheessa tiedetä ja tällöin arkkitehdin tehtäväksi jää kuvitella, millaiset asunnot parhaiten palvelisivat tulevia asukkaita. Sairaalasuunnittelussa puolestaan tilojen käyttäjät tiedetään hyvinkin tarkasti ja tila- ja kalustesuunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Juuri tällainen tiivis yhteistyö käyttäjien kanssa sekä motivoi että haastaa minua suunnittelijana. Käyttäjien toiveet liittyen tiloihin ja kalusteisiin saattavat muuttua suunnittelun aikana tai olla jopa ristiriidassa keskenään. Nämä toiveet täytyy lisäksi sovittaa rakennushankkeen muihin teknisiin ja taloudellisiin raameihin, joten aina kaikkea ei voida toteuttaa. Toisaalta, juuri tämän tyyppisessä suunnittelussa tarvitaan luovuutta ja laaja-alaista ajattelua, jotta voi tarjota vaihtoehtoja ja ratkaisuja, joita muut eivät tule ajatelleeksi.
Edellisessä työssäni tutkijana ja opettajana perehdyin muun muassa oppimisympäristöjen suunnitteluun. Myös uusien oppimisympäristöjen suunnittelussa avainasemassa on mielestäni käyttäjälähtöisyys ja käyttäjien osallistaminen suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sekä kouluissa että sairaaloissa tilojen käyttäjät ovat myös toiminnan parhaita asiantuntijoita ja arkkitehdin on vaikeaa – tai miltei mahdotonta – tietää tarkasti miten tietyssä koulussa toimitaan eri opetustilanteissa tai miten sairaalan lääkehuone toimii. Toki useampien projektien myötä kokemusta karttuu ja asiansa osaava arkkitehti osaa esittää valistuneen arvauksen. Silti jokainen projekti, rakennus ja tilanne on erilainen ja jokaisella käyttäjäryhmällä on omat toimintatapansa. Uskon, että käyttäjälähtöisellä suunnittelulla on myös positiivinen vaikutus ympäristön laatuun, koska yhteistyössä käyttäjien kanssa saadaan parhaiten luotua toimintaa palvelevia tiloja. Arkkitehtuuri ympäröi meitä.
Sanna